keskiviikko 22. helmikuuta 2017

MEIRINGEN Kevätsää yllättää

Juustomaan kamaralla taas!

Lento tällä kertaa KLM:llä Amsterdamin kautta Baseliin, ja siitä kaverin kyydissä Berniin.
Tämän vuoden reissulle oli etukäteisvarattu kaksi viikonloppua, ensimmäisenä mentäisiin Crans-Montanaan ja toisena Courmayeuriin Italiaan. Muut päivät sitten tarkoitus käydä lähirinteissä säiden ja fiiliksen mukaan, Meiringen, Adelboden, Grindelwald, Murren... toivottavasti saa käytyä mahdollisimman monessa!

Ensimmäinen aamu Bernissä aukeni oudon kirkkaana, aurinko! Näytti siis siltä että kannatti tulla tänne nyt keväämmällä, tulossa oli heti alkuun yksi aurinkopäivä enemmän kuin koko tammikuun 2016 reissulla yhteensä! Volkkarin nokka äkkiä kohti Meiringeniä. Tässä lähikeskuksessa (samoin kuin Adelbodenissa) oli ollut meininki käydä jo edellisillä hiihtoreissuilla, mutta se tammikuun sää... Meiringenin maisema oli tosin tuttu viime kesältä, silloin noustiin jalkapatikassa Alpbach-rotkon kautta kilometrin korkeuteen Hasliberg Reutiin, mistä ylöspäin varsinainen hiihtokeskus alkaa.

Meiringen-Hasliberg:
Haslitalin laaksossa Meiringenin kaupungin yläpuolella sijaitseva pienehkö 60 rinnekilometrin paikalliskeskus. Rinteet sijoittuvat puoli kilometriä kaupungin yläpuolelle 1100–2400 metriin. Keskukseen on erittäin hyvät kulkuyhteydet, läheltä löytyy moottoritie, juna ja lentokenttä. Sveitsin ilmavoimat pitää tukikohtaa lentokentällä. Sherlock Holmesin kuuluisaksi tekemät Reichenbachin putoukset sijaitsevat Meiringenin kylästä pari kilometriä etelään

Interlakenin ja järvien ohituksen jälkeen Haslitalin laaksoon tultaessa auto sukelsi sankkaan sumupilveen, pahalta näyttää, ei kai harmaan kirous iske taas!

Hissiaseman parkkipaikalla törmättiin täysin sattumalta kaverini tuttuun, hän oli tullut treenaamaan lumilautailua kahden tyttärensä kanssa. Lyöttäydyttiin kimppaan ja laskettiin suurin osa päivää samoissa rinteissä, mukava yhteensattuma.



Gondolit nostivat nopeasti Haslibergin kautta Bidmiin 1400 metriin, ja vielä täälläkin lumi oli aika märkää ja pehmeää. Alpeilla oli ollut tänä vuonna lämmin kevät ja eteläpuoliset rinteet näyttivät kokevan jo helmikuussa kovia. Onneksi täällä pääsee vielä reilusti korkeammalle.

Bidmi 1425m
Aurinko porotti lämpimästi, pilvetkin jäivät kauas alas laaksoon. Vasta Mägisalpilla 1700 metrissä lumi ja rinteet alkoivat näyttää pikkuhiljaa siltä mitä talvella kuuluukin.

Alpit talvisessa auringonpaisteessa, tällaista postikorttinäkymää olin odottanut jo kaksi vuotta! Kyllä se taas säväytti, näkymä ylhäältä Jungfraun suuntaan oli kuin paremmastakin matkailumainoksesta. 

Hochsträsseen 2400 metristä lähtevä reitti kulki kapean vuorenharjanteen päällä
Ylhäällä rinteet olivat ihan mukavassa kunnossa, melkein koko päivä lasketeltiinkin Mägisalpin ja Käserstatin yläpuolella, eli pysyttiin samalla puurajan yläpuolella. Täältä löytyi tukku ihan mukavan tuovia leveitä punaisia rinteitä, olipa mahtava lasketella taas pitkän tauon jälkeen kunnon rinteissä.

Lounastauko pidettiin komeissa näköaloissa ravintola Käserstatin terassilla. Sveitsi tulee aina miellettyä superkalliiksi paikaksi, kuitenkaan hintataso juurikaan poikennut vaikkapa kotoisesta Levistä. Söin maukkaan gulassikeiton lounaaksi, se maksoi muistaakseni 14CHF ja muun seurueen wurstit ranskiksilla ja spagetti bologneset olivat  jotain 16-18CHF luokkaa. 

Käserstatt 1840m
Iltapäivällä siirryttiin vielä alueen toiseen laitaan Planplattenin huipulle, sieltä lähti useamman punaisen lisäksi alueen ainoa musta rinne, Nordkapp taisi olla mustan nimi. Rinne osoittautui mukavan vauhdikaaksi ja se oli hyvässä kunnossa, sen voisi äänestää koko alueen parhaaksi mäeksi. 

Planplatten toimi lähtöpaikkana myös viimeiseen pitkään laskuun yli kilometrin alempana sijaitsevaan Hasliberg-Reutiin. Odotettavissa oli että alempana rinne on huonossa kunnossa, no sitä se todella olikin. Pelkän sohjon kanssa taistelu olisi vielä mennyt, mutta paikoittain lumi oli huvennut hiekalle asti ja oli täysi työ etsiä sellaisia välejä mistä pääsi läpi suksia tuhoamatta. Mutta alas asti päästiin, sitten vielä gondolikyyti alas Meiringeniin ja päivä oli pulkassa. 


Hieno oli heti ensimmäinen Alppipäivä, sää oli hieno ja tulevien päivien ennustekin näytti hyvältä. Huomenna olisi vuorossa Adelboden, ja sää näyttää hyvältä tulevan viikonlopun Crans-Montanan suhteenkin. 

Mitä Meiringenistä jäi mieleen: 
  • Pitkästä aikaa taas Alpeilla, ja vieläpä auringonpaisteessa!
  • Hienot maisemat Jungfraun suuntaan
  • Aurinkoiset rinteet 
  • Alemmat rinteet olivat sulaneet yllättävän huonoon kuntoon
  • Sopivasti vauhdikkaat leveät rinteet ylempänä 
  • Hyvät nopeat gondoli- ja tuolihissit, täällä ei tarvitse roikkua ankkurihisseissä 
  • Sopiva päiväkohteeksi 
  • Hintataso ihan kohtuullinen 
  • Ei kummempia ruuhkia, vaikka paikallisten hiihtolomakausi oli menossa 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti