GRINDELWALD - Päivä pilvien yläpuolella

Laaxin jälkeen pari päivää meni laskettelua silmällä pitäen kehnossa säässä ja aika kuluikin pääosin Berniin ja sen keskiaikaiseen keskustaan tutustuessa, snookersalillakin kerettiin käydä. Sääennuste näytti vähän parempaa ja seuraava laskettelukohde oli Grindelwald.

Grindelwald:
Jungfaun postikorttimaisemissa sijaitseva hiihtokeskus. Tunnetaan monipuolisena ulkoilu- ja urheilukeskuksena, täällä alppiturismilla on pitkät perinteet, myös kesäaikana. Alueella liikutaan paljon vuoristojunilla, junalla pääsee rinteisiin kuin myös euroopan korkeimmalle asemalle "Top of Europe" Jungfraujochille. Grindelwaldin kylä on kilometrin korkeudessa ja ylin hissiasema n.2,5 kilometrissä.

Bernistä ajettiin tunnissa tänne lähirinteisiin. Sää näytti alhaalla kylällä vähän siltä sun tältä, vettäkin tuli välillä. Ei auttanut kuin lähteä katsomaan miltä ylempänä näyttää.

Grindelwald

Männlichenille 2200 metriin noustessa oli historian havinaa mukana, kuuden kilometrin gondolihissilinja oli valmistuessaa 1978 maailman pisin ja edelleenkin se pitää paikkaa yhtenä pisimmistä. Nousu kestikin liki puoli tuntia, eli jos on hätähousu niin kannattaa mennä junalla. Välillä kuljettiin sankan pilviverhon sisällä, näytti hienolta kun gondoli lopulta yhtäkkiä putkahti pilvien yläpuolelle sinitaivaan kirkkauteen.

Ylhäällä aurinkoista maisemaa hallitsi massiivinen Eigerin pohjoisseinämä.

Monessa paikkaa järkälemäiset vuorenseinämät näyttivät kohoavan aivan vierestä, täällä tuntui konkreettisesti siltä että nyt ollaan keskellä vuoristoa.

Eigergletscher 2320m

Eigergletscher ja Lauberhorn toimivat pääosin päivän tukikohtina, pilviverho pysyi koko päivän niiden alapuolella ja aurinko helli läsnäolollaan. Ylhäällä olikin loistavat puitteet laskemiselle, hyvin kunnostetut rinteet pysyivät auringosta huolimatta pakkaslumella ja olivat profiililtaan mukavan vauhdikkaita.

Kovin pitkiä laskua ei laskettu, koska alemmas mentäessä auringonpaiste muuttui äkkiä aavemaiseen sumuun. Kuvassa näkyy kuinka laskureitit alittavat muutamissa kohden junaradan.

Lauberhornilta löytyi muutama hyvin perinteinen vuoristoravintola.

Terassilta avautuvaa näkymä kelpasi katsoa, keittolounaskin maistui raikkaassa ilmasssa erityisen hyvältä.

Lauberhorn toimii legendaarisen Wengenin syöksyn lähtöpaikkana. 4,5 kilometrin syöksyrinne laskeutuu Lauterbrunin laaksoon toiselle puolen vuorta kuin Grindelwald. Sieltä on hissiyhteys Männlichenille. Valitettavasti rinne oli suljettu, olisi ollut hauska päästä kokeilemaan minkämoinen mäki se on, kaverinikaan ei ollut päässyt laskemaan sitä vaikka oli lasketellut täällä jo aiemminkin.

Myöhemmin iltapäivällä pilvipeite hivuttautui hiljakseen ylöspäin ja meidän oli aika lähteä alaspäin. Olimme viimeiset Eigergletscherille nousevaan hissiin päässeet, portit pistettiin kiinni selän takana. Odotimme ylhäällä 2300 metrissä että muut olivat menneet ja aloitimme ylhäisessä yksinäisyydessä pitkän laskun kohti 1,3 km alempana olevaa kylää.

Sakeimman pilviverhon alapuolella näkyväisyys osoittautui ihan hyväksi, vettäkään ei enää satanut. Pysähdyttiin vielä lämpimille juomille munkkirinkilöistään tunnettuun Brandegg rinneravintolaan.

Tauon jälkeen sai nautiskella vielä muutaman kilometrin leppoisasta metsälaskusta alas Grindelwaldiin.

Brandegg

Hieno laskettelupäivä, vaikka ensin sää ei näyttänyt suosivan ollenkaan.


Lisää tällaista!


Mitä Grindelwaldista jäi mieleen

• Massiivinen vuoristo yli 4000 metrin huippuineen. Alue on vierailun arvoinen vaikkei laskettelisikaan
• Korkealla voi olla hieno sää vaikka tilanne alempana näyttää todella huonolta
• Hyviä mukavan vauhdikkaita rinteitä
• Sopivan kokoinen alue päiväkohteeksi
• Rinteissä oli arkipäivänä hyvin tilaa
• Alueella liikkuminen oli helppoa ja nopeaa
• Mukava pitkä lasku alas Grindelwaldiin 
• Helppo tulla junalla Interlaken kautta 
• Legendaarinen Maailman Cup syöksyrinne Wengeniin oli valitettavasti suljettu, ehkä joku toinen kerta...