GRINDELWALD - Tutuissa maisemissa

Leysinin jälkeen laskettelusta tuli pidettyä pari päivää taukoa, pitkään jatkunut aurinkoinen sää vaihtui myös hieman epävakaammaksi. Torstaina pätettiin lähteä pyörähtämään tutulla Jungraun alueella, saisi taas vähän suksituntumaa ennen viikonlopun Courmayeurin reissua.

Grindelwald:
Jungfaun postikorttimaisemissa sijaitseva hiihtokeskus. Tunnetaan monipuolisena ulkoilu- ja urheilukeskuksena, täällä alppiturismilla on pitkät perinteet, myös kesäaikana. Alueella liikutaan paljon vuoristojunilla, junalla pääsee rinteisiin kuin myös euroopan korkeimmalle asemalle "Top of Europe" Jungfraujochille. Grindelwaldin kylä on kilometrin korkeudessa ja ylin hissiasema n.2,5 kilometrissä.

Männlichenille tultaessa sää ei todellakaan näyttänyt lupaavalta, mutta tästä jatketaan vielä eteenpäin, eli toivoa paremmasta näkyvyydestä oli vielä olemassa.

Kleine Scheideggin suunnassa alkoi näyttää jo vähän paremmalta, tuolihissi sukelsi sumusta huomattavasti selkeämmälle alueelle. Jopa sinitaivasta tuli näkyviin, ehkä tässä päästäisiin ihan laskettelemaan!

Näkyvyys vaihteli rajusti ja välillä piti pitää taukoja kun maisema hävisi näkyvistä. Mutta saatiinhan sitä väliin muutama oikein hyväkin lasku tehtyä, täällä on hienoja rinteitä ja ne olivat hienossa kunnossa.

Sää tosiaan vaihteli nopeasti, ensin paistaa aurinko...

ja kymmenen minuutin kuluttua näyttää tältä...

Muutamana kirkkaampana hetkenä päästiin vetämään muutama vauhdikkaampikin lasku. Ylärinteet olivat jäisen kovia kuin betoni ja tuuli oli tehnyt sinne aaltoilevia kumpuja ja patteja. Yhdessä laskussa tulin huonossa kulmassa tai asennossa tuollaiseen vastapattiin ja suksi pamahti irti monosta. Seurauksena lentoonlähtö ilmojen teille, ilmavan puolivoltin jälkeen onneksi tulin alas suoraan selälleen ja solisluut, ranteet ym. säilyivät ehjänä. Selälleen tultaessa takaraivo rysähti rinteen pintaan melkoisella voimalla ja ilman kypärää reissu lääkärin pakeille olisi varmasti ollut edessä. Onneksi oli kypärä päässä (kuten aina) ja luonnollisesti muutenkin tuuria mukana, vauhtia oli kuitenkin aika reilusti kuperkeikkaan lähdettäessä.

Iltapäivällä pilvet peittivät maiseman kokonaan ja alkoi näyttää siltä että aurinkoa ei enää tänään nähdä. Välillä sumu oli niin sakeaa että oli vaikeuksia hahmottaa minne ollaan menossa ja yleensä missä rinne kulkee.

Eipä siinä mitä, lähdettiin pitkään laskuun alas Grindelwaldiin. Muistan tämän laskun hyvin parin vuoden takaa, mukava matkalaskureitti hienojen metsämaisemien läpi ja kelikin muuttui kirkkaammaksi alempana. Mukava päätös päivälle, vuoristoon kannattaa aina mennä. 

Mitä Grindelwaldista jäi mieleen tällä kertaa:

• Jungfraun alueella on aina hienoa käydä, vaikkei sää ei tällä kertaa laskemista suuremmin suosinutkaan. 
• Kun vuorilla on liikkeellä pilviä, sää voi todellakin vaihdella nopeasti...
• Muutama ihan vauhdikas lasku päivän kirkkaimpina hetkinä
• Kaatuminen vauhdissa voi tehdä kipeää, onneksi oli kypärä päässä 
• Mukava pitkä lasku alas Grindelwaldiin
• Syöksyrinne Wengeniin jäi sumun takia edelleen testaamatta, ehkä sitten ensi vuonna...